Arkkitehtuurin kuningaslajissa yhdistyy monipuolinen osaaminen: teollisuussuunnittelu yhdistää ihmisen ja prosessin tilavaatimukset

UKI Arkkitehdit on suunnitellut prosessiteollisuuden ja muiden teollisuusalojen rakennuksia 1950-luvulta lähtien, ja teollisuussuunnittelu onkin edelleen yksi toimiston erityisosaamisalueista. Pääsääntöisesti teollisuussuunnittelun parissa UKIlla työskentelee noin seitsemän arkkitehtiä.

Koska suurikokoiset laitokset muokkaavat maisemaa usein paljon, halutaan ulkoisella ilmeellä viestiä laatua ja arvoja. Monesti ne ovat jopa satojen ihmisten työpaikkoja ja sisätilojen suunnittelu edellyttää ihmisen toiminnan ymmärtämistä. Teollisuussuunnittelua voikin kutsua arkkitehtuurin kuningaslajiksi, sillä siinä yhdistyy tietotaito ja monen suunnittelualan saumaton yhteistyö.

“Teollisuussuunnittelua ei voi suoranaisesti opiskella missään. Taito syntyy kokemuksesta, lukemattomista projekteista. Meillä niitä on tehty vuodesta 1958, joten olemme varmaankin Suomen kokenein toimisto tässä mielessä”

Kimmo Turpeenniemi, teollisuussuunnittelutiimin johtava arkkitehti.

UKIn portfolioon kuuluu muun muassa vesi-, höyry-, kaasu-, hiili-, turve-, biomassa- ja jätteenpolttolaitoksia. Näiden lisäksi erityisosaamista löytyy ydinvoimalaitosten, paperi- ja sellutehtaiden, terästeollisuuden sekä liikenteen ja varastorakennusten saralta. Useita kohteita on suunniteltu ulkomaille, kuten Belgiaan, Ranskaan, Englantiin, Skotlantiin, Uruguayhin ja Puolaan.

Monipuolinen ja vaativa suunnitteluala

Teollisuuskohteiden arkkitehtisuunnittelu on monialaisen osaamisen soveltamista. Yhdessä laitoksessa voi prosessin toiminnan tarvitseman tilan lisäksi olla todella paljon ihmiselle tarkoitettua tilaa, kuten taukotilaa, toimistoja, henkilöstöravintolaa, edustustiloja ja piha-alueita.

Uuden kohteen suunnittelua aloittaessa suunnittelijakoalitio arkkitehdeistä rakennesuunnittelijoihin käy olemassa olevassa kohteessa ekskursioilla tutustuakseen prosessiin ja saadakseen käsityksen tiloista. Ekskursiot toimiville tehtaille auttavat ymmärtämään prosessia ja sen vaatimuksia käytettäville materiaaleille, tilavuuksille, toiminnoille, ergonomialle ja oheistoiminnoille.

Rakennus- ja projektiarkkitehtinä toimiva Paula Rauhala pohtii, miten teollisuussuunnittelu eroaa “tavallisesta” arkkitehtuurista:

“Asuntojen, koulujen, sairaaloiden ja toimistojen suunnittelussa ajatellaan aina, mitä ihminen siellä tekee. Teollisuushankkeissa suunnitellaankin rakennus konetta tai prosessia varten. Moni voi ajatella, että se on kylmää ja teknistä. Teollisen ja ihmisen maailman yhdistäminen on kuitenkin mielenkiintoinen haaste. Miten teollisesta paikasta saa sellaisen, että ihmiset haluavat tulla sinne töihin joka päivä ja viihtyisivät tiloissa vuorokauden ympäri?”

Paula Rauhala, UKI Arkkitehdit

Mittakaava, materiaalit ja luvat

Teollisuussuunnittelua leimaa erityisesti mittakaava, johon suunnitellaan.

“Teollisuuslaitoksen koko vaikuttaa mitoittamiseen verrattuna vaikka asuinrakentamiseen. Täytyy miettiä, miten esimerkiksi ajoneuvot liikkuvat rakennuksen sisällä: kuinka joku trukki kääntyy, ja paljonko se tarvitsee tilaa kaikkiin suuntiin”, Paula Rauhala kertoo.

Toinen keskeinen tekijä teollisten prosessien tilojen suunnittelussa on tietämys materiaaleista. Prosessiin voi kuulua erilaisia kemiallisia aineita ja lämpötiloja, jolloin suunnittelijan täytyy osata valita oikeat pinnoitteet oikeisiin paikkoihin, jotta tilat kestävät käyttöä pitkään.

Suurissa kohteissa myös paperityön määrä on suuri. Esimerkkinä Kimmo Turpeenniemi mainitsee Kemin biotehtaan projektin, jossa hankkeelle haettiin 44 eri rakennuslupaa. Näin vaativa hanke edellyttää arkkitehtitoimistolta ammattimaista projektinhallintaa ja tarkkoja dokumentteja. Onnistumisen kannalta merkittävässä roolissa on osaava suunnitteluassistentti.

Suunnitteluassistentin tehtävänkuvaan kuuluu projektipankin hallinta, jotta tarvittava tieto hankkeesta löytyy, kun sitä haetaan. Iso osa työstä liittyy erilaisten lupien hakuprosesseihin. Lisäksi suunnitteluassistentti voi suunnitella pienempiä osakokonaisuuksia, kuten vaikkapa aukotuksia, ikkunoiden ja ovien toimintamekanismeja ja niiden materiaaleja.

“Suunnitteluassistentin toimenkuva on olla arkkitehtisuunnittelun taustatuki. Hän pitää hankkeen pyörät pyörimässä. Suunnitteluassistentti vastaa usein myös kohteen tietomallinnuksesta eli tekee 3D-malleja ja niistä 2D-tasopiirustuksia. Itse olen toiminut viime vuodet hankkeiden tietomallivastaavana.”

Marko Ronkainen, UKI Arkkitehdit

Kaksiulotteisista piirustuksista kolmiulotteiseen mallintamiseen

Kimmo Turpeenniemi kertoo, että hänen reilun kahdenkymmenen vuoden työhistoriansa aikana teollisuussuunnittelu on muuttunut yllättävän vähän.

“Suunnittelun lainalaisuudet pätevät, vaikka tehtaiden sisällä olevat prosessit muuttuisivat.”

Suurin muutos suunnitteluprosessissa on noin kymmenen–viisitoista vuotta sitten alkanut 3D-mallien yleistyminen ja virtuaalimallinnusten hyödyntäminen.

“Kolmiulotteisella mallinnusohjelmilla pystytään yhdistämään prosessilaitteet ja rakennusmies samaan tilaan ja tekemään virtuaalikävelyjä, joilla havaitaan helpommin niin sanottuja suunnittelutörmäyksiä. Teknologian mukaantulo on parantanut ennakointia”, Turpeenniemi jatkaa.

Paitsi uuden luomista, myös vanhan modernisointia

Paula Rauhala on työskennellyt teollisuuspuolen korjaussuunnittelussa UKIlla vuodesta 2020. Paulan tyypilliseen työpäivään kuuluu niin tietomallisuunnittelua koneen ääressä kuin työmaalle jalkautumisia.

Päivät toimistolla täyttyvät etäkokouksista, joissa käydään läpi projektien edistymistä, rakennettavaa ja keskeneräistä työtä sekä tarvittavia suunnitteluratkaisuja. Rakennuslupa- ja toteutussuunnittelupiirustusten tekemisen lisäksi hän valmistaa laskenta-aineistoja ja valmistelee tarjouspyyntöjä urakoitsijoille.

Erityisesti korjaussuunnitteluprojekteja varten hän käy säännöllisesti työmailla tai tehtaissa mittaamassa ja dokumentoimassa. Vierailuja voi olla jopa useita kertoja viikossa.

“Kun kunnostetaan vanhoja kiinteistöjä, huomaan paljonkin sellaisia ratkaisuja, mitkä ei nykypäivänä enää menisi rakennusvalvonnasta ja standardeista läpi. Nämä ovat ihan yleisiä Suomen lakiin ja ympäristöministeriön ohjeistuksiin kirjattuja, rakennuksen turvallisuuteen ja esteettömyyteen liittyviä asioita”, Paula Rauhala kertoo.

Vahvuutena jatkuvuus

Hyvän teollisuussuunnittelijan ominaisuuksia kysyttäessä Kimmo Turpeenniemi vastaa: “Arkkitehdin pitää ymmärtää kokonaisuus. Ei arkkitehti voi mennä prosessiteollisuuden tuotantolaitoksessa sanomaan että hei, siirtäkää nuo pumput jonnekin muualle, ne ei näytä kivalta tuossa. Pitää ymmärtää tuotantopuolta. Mutta me huolehdimme kyllä, että esimerkiksi rakennuksen poistumisteiden vaatimukset täyttyvät. Jos ei ole tarpeeksi tilaa, avataan suu ja sanotaan, että tuota seinää pitää siirtää.“

“Meillä UKIlla vahvuutena on ehdottomasti pitkät asiakassuhteet. Kun asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä meidän kädenjälkeen, on saatu pitkiä toimeksiantoja ja päästy ikään kuin hovisuunnittelijoiksi, mistä on kertynyt jälleen lisää kokemusta ja rutiinia”, Paula Rauhala kuvailee.

UKIlla teollisuussuunnittelua tehdään kaikissa toimipisteissä, ja varsinkin isommissa hankkeissa tiimi voidaan muodostaa useamman konttorin arkkitehdeistä. Suunnittelijajoukko on kansainvälinen ja kokenut, mutta hierarkia on matala. Marko Ronkaisen mukaan suunnitteluryhmän dynamiikka näkyy positiivisesti muun muassa kokemuksen jakamisessa:

“Sukupolvenvaihdosten myötä taloon tulleet uudet suunnittelijat saavat kyllä lähes kädestä pitäen opetusta teollisuussuunnittelun saloihin. Tietotaidon siirtämisessä ja laajentamisessa ollaan kyllä onnistuttu, ja se takaa UKIn menestyksen myös jatkossa.”