Jyväskylän kaupunginteatterin saneeraus: Aallon henki täydentyy modernilla tekniikalla
Jyväskylän kaupunginteatteri on tärkeä kulttuurin kehto ja merkityksellinen Alvar Aallon toimiston suunnittelema rakennus. Nyt täydellinen uudistus tuo nykyaikaista teatteritekniikkaa historiallisiin puitteisiin. Teatteritalon peruskorjaus on suunnittelijoilta erityisen korkeaa ammattitaitoa vaativa kohde, jossa suurten teknisten ja toiminnallisten parannusten rinnalla säilytetään talon alkuperäinen henki ja ilme.
Kun mittava talotekninen peruskorjaus tuli ajankohtaiseksi vuonna 1982 valmistuneessa Jyväskylän Teatteritalossa, Jyväskylän Tilapalvelu käynnisti suunnittelu- ja korjaushankkeen, jota UKI Arkkitehtien Oppiminen ja kulttuuri-toimialan johtaja Mika Kurth kuvaa poikkeuksellisen haastavaksi tehtäväksi ja toimeksiannoksi.
“Me tuomme hankkeeseen vaativan erikoissunnittelun yhdistämisen suojeltavaan arvorakennukseeen. Tämä on UKIn erikoisosaamista, josta suojelu- ja arvorakennuksiin erikoistuneilla suunnittelijoillamme on monipuolinen kokemus”, Kurth sanoo.
Yksi suuren ja merkittävän hankkeen päätavoitteista on uusia vanhentunut näyttämö- ja esitystekniikka nykyaikaiseksi ja tuoda kiinteistöön uudet ilmanvaihtolaitteistot, vesi- ja viemäriverkostot ja sähköverkot. Samalla Alvar Aalto & co:n suunnittelemaan Teatteritaloon tehdään myös toiminnallisia parannuksia. Ne ovat teatteritoimijalle ja katsojille ne olennaisimmat muutokset hankkeessa, pohtii UKI Arkkitehtien toimialajohtaja Mika Kurth.
“On suuri haaste tuoda nykytekniikkaa rakennukseen, joka ei saisi näyttää erilaiselta uudistusten jälkeen. Tässä työssä talon alkuperäinen henki ja ilme säilyy lähes muuttumattomana”, Kurth kertoo.
“Rakennusluokka on poikkeuksellisen vaativa ja teatterin toimintaahan voisin verrata vaikka sairaalarakennukseen. Varsinkin näyttämö- ja esitystekniikka vaativat kokemusta ja innovatiivisia ratkaisuja.”
Yhteistyössä Alvar Aalto -säätiön kanssa
Teatteritaloa käsitellään kuin suojeltua rakennusta ja kaikkia toimia mietitään huolellisesti yhteistyössä Alvar Aalto -säätiön kanssa. Säännöllisissä esittelypalavereissa suunnitelmia on kehitetty hyvässä yhteistyössä säätiön yliarkkitehti Jonas Malmbergin kanssa. Suojeluarvot otetaan suunnittelutyössä tarkasti huomioon.
Näyttämötekniikka uusitaan kokonaan nykyaikaiseksi. Yksi tavoite on suuren näyttämön akustiikan parantaminen. Tilaan rakennetaan sähköakustinen järjestelmä, jota varten sali vaimennetaan hyvin pehmeäksi ja tilan ääni luodaan kaiutinjärjestelmillä.
“Ison näyttämön lavalle tulee myös pyörivä ja nouseva näyttämöosa. Tämä on ollut mukana jo alkuperäisissä suunnitelmissa, mutta sitä ei koskaan toteutettu.”
Suuren yksittäisen tilan, yli 500-paikkaisen suuren näyttämön uudistusten lisäksi vanha, noin sadan henkilön pieni näyttämö laajennetaan maanalaisesti kaupungintalon suuntaan. Se jää katsojalle ulospäin melkein näkymättömäksi. Kurthin mukaan samalla myös niin sanottu Kansalaistorin terassi laajenee kaupungintalon suuntaan.
“Myös koko teatterityön logististen ratkaisujen parantaminen on tärkeää, ja hankkeessa Hannikaisenkadun puolelle rakennetaan tavaraliikennettä sujuvoittava huoltoyhteys.”
Vaativa hanke onnistuu kokonaisuutta ymmärtämällä
UKI Arkkitehdit on hankkeessa mukana kuuden suunnittelijan voimin. Heistä puolet on korjausrakentamisen erikoisasiantuntijoita. Mika Kurthin ja pääsuunnittelijana toimivan Weikko Kotilan lisäksi tiimiin kuuluvat arkkitehdit Monika Gardini, Marika Niukkanen, sekä rakennusarkkitehti Paavo Pihlajamaa ja arkkit.yo. Henrik Grönkvist.
Teatterista löytyy niin pesulaa, valmistuskeittiötä, kampaamoa, värjäystilaa ja tietenkin koko näyttämötekniikka, joiden yhdistäminen suojeltuun ympäristöön on UKIn erityistä osaamista. Oman tiimin lisäksi niin rakenne- ja LVI-suunnittelijoiden kuin esitystekniikan ja akustiikan ammattilaisten on toimittava saumattomasti yhdessä.
Ratkaisuja on pitänyt miettiä laatikon ulkopuolelta, ja kaiken yhteensovittamien vaatii erityisesti UKIn tiimin osaamista laajojen kokonaisuuksien hallinnasta, Kurth sanoo.
“Kaikki erikoissuunnittelualat mallintavat suunnitelmansa kolmiulotteisina tietomalleina. Me olemme sitten yhteensovittaneet nämä suunnitelmat ja kehittäneet yhdessä ratkaisuja sen pohjalta.”