UKI Arkkitehdit tuo Oulun kaupungintalon saneeraukseen peruskorjaamisen ja restauroinnin suunnitteluosaamista ja kokemusta
Oulun kaupungintalon saneerauksella oli kristallinkirkas tavoite ja lähtökohta. Kustannuksiltaan noin 30 miljoonan euron remontissa sisäilmaongelmat tuli ratkaista ja riskit sisäilman laadulle poistaa parhaalla mahdollisella tavalla.
Kuten usein suurissa saneerauskohteissa, töiden edetessä ja pintoja auottaessa vastaan tuli yllätyksiä eli muutakin korjattavaa, sanoo pääsuunnittelija arkkitehti Weikko Kotila.
“Työn laajentuessa myös pintoja on tehty uusiksi, ja samalla on voitu vaikuttaa myös sisustukseen. On käytetty väriä, ja pintoihin on tulossa erikoispinnoitteita ja kultausta. Talo tulee olemaan sisältä hyvin erinäköinen kuin ennen remonttia.”
Kun suuri yleisö näkee uudistuneen kohteen paikan päällä, huomio kiinnittyy usein juuri pintoihin ja kalusteisiin. Arkkitehtien näkökulmasta kohteessa on kuitenkin suunniteltu ja tehty paljon muutakin. Kaupungintalon perusparannuksen alkuvaiheessa sen parissa työskenteli UKI Arkkitehtien kolme suunnittelijaa täysiaikaisesti seitsemän kuukautta.
”Lopulta talossa toteutettiin aika isojakin visuaalisia ja toiminnallisia muutoksia, jotka tullaan huomaamaan ihan varmasti. Jokaisen aikakauden taloon jättämät kerrostumat kertovat oman ajankohtansa ideaaleista”, kertoo Kotila.
Keskieurooppalaisesta uusrenessanssityylistä monikäyttöisiin tiloihin
Oulun kaupungintalon remontti on nykyisiä oululaisia suuresti kiinnostava hanke, jonka edistymistä myös media seuraa tarkasti. Kaupungin keskeisellä paikalla sijaitsevassa talossa riitti varmasti ihmeteltävää myös sen valmistuessa vuonna 1886. Mittakaavaltaan, käytöltään ja muutenkin kaikin puolin rakennus poikkesi täysin siitä, mihin Oulussa oli totuttu.
“On sitä varmasti sen ajan maalaiset ja köyhät oululaiset katselleet ihmeissään. Mutta onneksi näille tervasoutajille ja muille kaupunkilaisille tehtiin kellarikerrokseen kansankapakka. Ylempiin kerroksiin heitä ei päästetty”, taustoittaa Weikko Kotila.
Ruotsalaisen Johan Stenbergin suunnittelema rakennus on arkkitehtoniselta tyyliltään varsin epäsuomalaisen näköinen, huomauttaa UKIn suojelu- ja arvorakennukset -toimialan johtaja Ville Ylönen.
Linna-arkkitehtuuria, palatsiarkkitehtuuria, keskieurooppalaista uusrenessanssityyliä, luonnehtii Kotila. Aikoinaan seurahuoneeksi valmistunut talo oli 1800-luvun lopulla yksi Oulun harvoista kivirakennuksista, johon lisättiin yläosan muotoa yksinkertaistanut kolmas kerros vuonna 1920.
“Oululainen nahkatehtailija Åström käytti Stenbergiä arkkitehtina omissa kohteissaan ja suositteli häntä kohteen rakennuttaneelle liikemiesryhmälle. Hyvin varhaisessa vaiheessa kaupunki tuli projektiin mukaan. Kaupungin vaatimuksesta rakennukseen tehtiin juhlasali.”
Nyt talo muuttuu myös käyttöominaisuuksiltaan. Aiemmat kaupunginvaltuuston ja -hallituksen kokoustilat muuntuvat monitoimitilaksi, ja työntekijöiden omat työhuoneet vaihtuvat monikäyttöhuoneiksi.
“Ainostaan kaupunginjohtajan työhuone on merkitty tiettyyn käyttöön. Evakosta palaavat kaupungin poliittiset päättäjät tekevät jatkossa päätöksiä juhlasalissa. Kaupungintalossa järjestetään paljon erilaisia tilaisuuksia, ja tarkoitus on, että jatkossa tilat ovat avonaisemmat ja kaupunkilaisilla on vapaampi pääsy erilaisiin tilaisuuksiin”, sanoo Kotila.
Onnistunut lopputulos yhdistää uutta ja vanhaa
UKI Arkkitehtien korjausrakentamiseen erikoistuneet arkkitehdit ovat tuoneet kohteeseen paitsi peruskorjauksen osaamista myös astetta spesifimpää restauroinnin osaamista ja kokemusta. Onnistunut lopputulos kysyy kykyä sovittaa yhteen uutta ja vanhaa.
“Korjaaminen uudisrakentamisen menetelmin on ollut kohteessa pääosassa tilaajan päätöksien mukaisesti. Yli kaksi vuotta kestäneessä työmaavaiheessa noin neljäsosa suunnittelijoiden ajasta on mennyt eteen tulevien yksityiskohtien ratkaisemiseen yhdessä tilaajan edustajien, viranomaisten ja rakennusvalvonnan kanssa”, kertoo Kotila. Pitkän suojelu- ja arvorakennusten korjausten suunnittelukokemuksensa perusteella Kotila sijoittaa kohteen “tavanomaisen vaativaksi”. Esimerkiksi tavaratalo Stockmannin saneeraus Helsingissä oli kohteena moniulotteisempi, ja restaurointimielessä Oulun tuomiokirkon peruskorjaus oli vaativampi etenkin esineistön ja muun konservoinnin ja restauroinnin osalta.
UKIn suunnittelijat mukana myös käytännön tekemisessä
Weikko Kotila valaisee, että kuten aina vaativissa peruskorjauskohteissa, nytkin pääsuunnittelijan työnkuvassa korostuvat työmaavaiheen moninaiset tehtävät. Vuoropuhelussa hankkeen osapuolten ja esimerkiksi Museoviraston kanssa päätetään, mitä korjataan, mitä taas uudistetaan kokonaan.
Oulun kaupungintalon saneerauksen hankemuoto on allianssi. Weikko Kotilalla on hankemuodosta pitkä kokemus. Kotilan mukaan työt ovat sujuneet kaupungintalon hankkeessa tutulla tavalla. Allianssihankkeiden toteutuksissa ja painopisteissä on eroja, tässä korostuu kustannustavoitteessa pysyminen.
“Allianssin muoto ja malli on ollut joustava. Liikkeelle lähdettiin sisäilmaongelmien ratkaisemisella. Rakenteiden avaamisen jälkeen selvisi, että sisäilmariskien maksimaalinen poistaminen edellyttää korjaamisen määrän vähentämistä ja uusien rakenteiden lisäämistä. Työmäärän muutos on sujunut joustavammin kuin normaaliurakoinnissa, joka olisi tilaajalle hankalampi ratkaisu ja tulisi myös kalliimmaksi.”
Projektissa on myös erityisen mielenkiintoinen yksityiskohta, huomauttaa Ville Ylönen: ukilaiset ovat osallistuneet suunnittelun lisäksi myös käytännön restaurointitöihin. Weikko Kotila on tehnyt esimerkiksi kipsilistoja, ja toinen suunnittelija on osallistunut kultaustöihin. Taustalla on Kotilan ja kohteessa urakoivan erikoismaalausliikkeen vuosikymmenien yhteistyö, joka on eri hankkeissa poikinut onnistumisia ja hyviä referenssejä.
