Chydeniuksen koulu syntyi yhteistyön arkkitehtuurilla

”Tiloja ei suunnitella arkkitehdeille tai arkkitehtuurin takia, vaan suunnitelemme tiloja asiakkaan tarpeisiin loppukäyttäjää ajatellen. Chydeniuksen koulusta jäi tunne, että todella onnistuimme yhteistyössä ja lopputuloksessa: se on juuri sitä mitä asiakas toivoi”, sanoo projektin vastaava arkkitehti Jaana Tiikkaja.

”Koulusuunnittelussa kiehtoo sen luovuus. Suomessa koulut ovat uniikkeja: ne suunnitellaan aina tarpeiden mukaisesti tietyille käyttäjille ja tilaajalle”, sanoo arkkitehti Jaana Tiikkaja.

”Jos suunnitellaan alakoulua, voi miettiä hauskoja lapsenomaisia ratkaisuja. Kun suunnitellaan yläkoulua tai vaikka ammatillista oppilaitosta, käyttäjät asettavat erilaiset lähtökohdat suunnittelulle. Tämä on asiakaspalvelutyötä”, hän jatkaa.

Chydeniuksen koulussa Kokkolassa Antti Chydeniuksen kadulla opetus käynnistyi uusissa tiloissa tammikuussa 2020. UKI Arkkitehtien suunnittelema ja Peab Oy:n urakoima koulu syntyi tiiviissä ja tuloksellisessa yhteistyössä, joka saa projektin vastaavan arkkitehdin Jaana Tiikkajan kiitoksiin.

”Chydeniuksen koulu oli unelmaprojekti, jossa käyttäjät, tilaaja eli Kokkolan kaupunki sekä urakoitsija toimivat erittäin hyvin yhteen. Välissä mietin, että voiko tällaista ollakaan”, sanoo Tiikkaja hymyillen.

Chydeniuksen koulun suunnittelussa hyödynnettiin pedagogista asiantuntijaa, jonka avulla löydettiin alakoululaisille sopivia ratkaisuja. Loputtomiin jatkuvat tilat aiheuttavat pienissä käyttäjissä turhautumista ja levottomuutta, joten niitä vältettiin.

”Pitkiä näkymiä katkottiin tekemällä välille erilaisia etappeja. Julkisivukin koostuu pienemmistä väriosista, kolmesta erivärisestä tiilestä ja neljästä tiilisaumaväristä. Näin se näyttää pienemmältä ja vähemmän massiiviselta. Sama tyyli jatkuu sisäpuolella: kun katsot kulkuväylän päästä, näet eri värisiä tiloja ja soluja.”

Chydeniuksen koulussa on kolme solua, jotka lapset voivat kokea turvallisiksi ja tunnistaa helposti omikseen. Eskarista kakkosluokkalaisille on oma solunsa, samoin kolmos- ja nelosluokkalaisille sekä koulun viitosille ja kuutosille.

”Soluille annettiin omat värit ja tilan nimet, jotka näkyvät esimerkiksi turvalasiteippauksissa. Oma tila luo turvallisuuden tunnetta, ja pienikin oppilas tietää, että minä kuulun tänne. Solujen nimet nivottiin asiakkaan toivomuksesta kokkolalaisiin paikannimiin kaupungin 400-vuotisjuhlien hengessä.”

Huolelliseen kouluarkkitehtuuriin kuuluu myös kiusaamisen ennaltaehkäisy, jossa suunnittelijan keinoja ovat tilojen sijoittelun tarkka miettiminen ja kulkualueiden muodot ja mitoitukset.

”Kun tilat ja oppilaat ovat helposti nähtävissä, ei kouluun pääse muodostumaan kiusaamiskoppeja.”

Suomalaisen yhteiskunnan ja myös koulumaailman yksi vahvuus on luottamus. Arkkitehti Jaana Tiikkaja lähestyy asiaa tilasuunnittelun kautta. Toimivassa opetusympäristössä kuten Chydeniuksen koulussa on isoja ja pieniä ryhmätyötiloja sekä hiljaiseen työhön soveltuvia yksilöopetustiloja, joita opettaja voi hyödyntää oppilaiden taitotason mukaisesti.

”Aluksi opettaja kokoaa ryhmän yhteen ja kertoo tehtävän. Enemmän ohjausta tarvitsevat jäävät opettajan lähipiiriin, ja mitä vahvempi luottamus oppilaaseen ja hänen osaamiseensa on, sitä kauemmas hänet voi päästää tekemään tehtäviä.”

Kouluissa opiskellaan yhä myös pulpeteissa, mutta kalustevalinnoissa on tärkeää huomioida työasentojen vaihtelevuus ja hyvä ergonomia. Chydeniuksen koulussa koululainen pääsee tekemään eri asennoissa omaa työtään. Hän voi tilanteen mukaan mennä rahille, sohvalle tai vaikka maahan pötköttämään.

Chydeniuksen koulussa on eri kokoisia ryhmätyöskentelytiloja, jotka voidaan liittää toisiinsa. Avainsana on muunneltavuus: ei suuria tyhjillään olevia tiloja, vaan monipuolisesti muunneltavia ratkaisuja.

”Muunneltavuus tarkoittaa eri asiakkaille eri asioita. Koulujen korjaus- ja uudiskohteissa mietitään aina käyttäjä- ja tilaajakohtaisesti, mitä muunneltavuus tarkoittaa juuri tälle tilaajalle”, Jaana Tiikkaja sanoo.

Chydeniuksen koulun rakennuttaja oli Kokkolan kaupunki ja arkkitehtitoimisto UKI Arkkitehdit Oy. Hankemuoto oli KVR-urakka, urakoitsijana oli Peab Oy. Koulun rakentamisen urakkahinta oli noin 11,2 miljoonaa euroa. Kalustamiseen ja opetusvälineistön hankintaan varattiin noin 450 000 euroa.