Elämänmyönteinen, inspiroiva ja kestävä koulurakennus tehtiin yhdessä
Tammikuussa käyttöön otettu Kiiminkipuiston koulu syntyi uudenlaisella yhteistyömallilla, jossa heti alusta asti yhteisessä suunnittelupöydässä istuivat tilaaja, käyttäjät, suunnittelijat ja urakoitsijat. Muuntojoustava eri tilanteisiin sopiva rakennus palvelee niin koululaisia kuin iltakäyttäjiä. ”Käyttäjälähtöinen lähestymistapa on UKIlle hyvin tuttua ja arvojemme mukaista”, sanoo Kiiminkipuiston koulun vastaava arkkitehti Ulla Passoja.
Toimivan koulurakennuksen suunnittelussa käyttäjien – koulumaailman asiantuntijoiden – kuunteleminen ja ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää.
”Käyttäjälähtöinen lähestymistapa on meille hyvin tuttu ja arvojemme mukainen”, pohjustaa Kiiminkipuiston koulun vastaava arkkitehti Ulla Passoja.
Kiiminkipuiston koulun hankeprojektissa uudenlainen yhteistoiminnallinen hankinnan ja toteutuksen malli saa kaikki toimijat hakemaan yhdessä parasta lopputulosta, kertoo Oulun Tilapalvelujen hankepäällikkö Juha Kaisanlahti.
”IPT- ja allianssimallien yhteistoiminnallisuus nivottiin tässä SR-urakointiin. Heti alussa lähdettiin liikkeelle yhteistoiminnallisesti ja sitoutettiin koko porukka laadullisesti parhaaseen mahdolliseen suunnitteluun ja laatuun, ei kaikkein halvimpaan.”
Tyytyväinen on myös Kiiminkipuiston koulun rehtori Hannu Haataja.
”Suunnittelijat kuuntelivat meitä ihan oikeasti, ja yhdessä haettiin ratkaisuja ja tarvittavia kompromisseja – ja niissä myös onnistuttiin”
Hannu Haataja, Kiiminkipuiston koulun rehtori
Kun vielä työmaainsinööri Mikko Siekkinen Rakennusteholta antaa UKI Arkkitehtien suunnittelijoille kiitosta poikkeuksellisen hyvästä tavoitettavuudesta, nopeista vastauksista ja aidosta kahdensuuntaisesta yhteistyöstä, voi hyvällä syyllä todeta, että tammikuussa 2021 käyttöön otettu uusi Kiiminkipuiston koulu on erinomainen esimerkki tuloksellisesta yhteistyöstä.
Aikataulussa ja virheettömänä
Onnistuneesta rakennushankkeesta kertoo osaltaan uuden koulurakennuksen saama julkinen huomio ja positiivinen palaute. Vuonna 2019 alkanut hankeprojekti valmistui aikataulussa ja luovutettiin virheettömänä.
Jokirannan koulun korvaajaksi rakennettu Kiiminkipuisto on reilun 650 oppilaan koulu, jossa henkilökunta mukaan luettuna ahkeroi päivittäin noin 700 henkilöä.
Kiimingin Jokirannan vanha koulurakennus kärsi sisäilmaongelmista. Siksi Kiiminkipuiston hankkeessa lähdettiin Juha Kaisanlahden mukaan liikkeelle avoimin kortein, ja tiedottaminen vanhemmille ja kuntalaisille oli tärkeä osa projektia.
”Koulun sivuilla jokainen pystyi seuraamaan rakentamisen etenemistä. Kuukausittaiset tiedot rakentamisen etenemisestä sekä nostot rakentamisen ammattilaisista olivat suosittuja”, Kaisanlahti kertoo.
Uusi koulurakennus sijaitsee Kiimingin urheilukeskuksen alueella lukion ja Syke-talon läheisyydessä. Se näkyi Ulla Passojan mukaan myös SR-kisan tavoitteissa, joissa painotettiin uuden koulun sopeutumista alueella jo olevien rakennusten kokonaisuuteen.
”Kirjasto ja lukio ovat muodoltaan puikkoja, joiden välistä tuleva Kulttuurin virta jatkuu nyt Tiedon virtana uuden koulun aulan läpi jatkuen Viitantielle asti.”
”Tiiliarkkitehtuuri on Kiimingille tyypillistä, ja Kiiminkipuiston koulu saikin arvokkaan harmaankirjavan muuratun tiilijulkisivun, joka jatkuu puikkoja yhdistävän aulan sisäseiniin asti. Se saa aulan tuntumaan katutilalta, johon osa opetustiloista avautuu”, Passoja kuvailee.
Inhimillinen ja oppilaan kokoinen
Kiiminkipuiston ulkoarkkitehtuurissa ei ole mitään ylimääräistä. Pääsuunnittelijan arkkitehti Jaana Tiikkajan mukaan sisäänkäyntien kohdalta lasketut kattolappeet tuovat inhimillisyyttä ja oppilaan mittakaavaa rakennukseen.
”Näin se ei tunnu liian jylhältä, vaan tulee lähelle käyttäjää. Värityksessä ja materiaaleissa meitä ohjasi luonnonmukaisuus, ajattomuus ja klassisuus.”
Yhteisöllinen aula on koulun sydän, jonka läpi oppilaat kulkevat rakennuksen eri osiin siltoja tai suurportaita pitkin. Aulassa on esillä koulun entisen oppilaan Niko Sallisen sekä hänen 8. lk:lla opiskelevan pikkuveljensä Juho Sallisen lintuaiheista valokuvataidetta.
”Taiteesta saavat nauttia myös Kiiminkipuistossa liikkuvat kuntalaiset, sillä liikuntasalin julkisivua koristaa oululaisen Minna Kangasmaan monumentaalinen kullansävyinen taideteos Kunnianosoitus virtaaville vesille”, kertovat Passoja ja Tiikkaja.
Kiiminkipuiston koululla on SR-urakoitsija Rakennustehon myöntämä poikkeuksellisen pitkä 10 vuoden takuu. Se on vahva kommentti keskusteluun kestävästä rakentamisesta ja kiinteistöjen elinkaaren lyhyydestä.
”Esimerkiksi kuivaketjut on tehty todella, todella huolellisesti. Pitkän takuuajan myötä lupaamme tilaajalle turvallisemman, paremman ja pitkäikäisemmän rakennuksen”, sanoo Rakennustehon projektipäällikkö Oskari Pyrrö.
Käyttäjiä kuunnellen toiveet todeksi
Ulla Passoja ja Jaana Tiikkaja korostavat koulumaailman asiantuntijoiden, rehtorin ja opettajien, huolellista kuuntelua suunnittelun lähtökohtana. Kokonaisuus pysyi kasassa, kun kommentit tulivat suunnittelijoille kootusti käyttäjien edustajan kautta.
”Arkkitehdit veivät rakennuksen käyttökelpoisten suunnitelmien muotoon meidän väkemme toiveita ja ideoita. Yksi merkittävä toive on ollut, että koulu olisi vähillä muutoksilla käyttökelpoinen pitkälle tulevaisuuteen”, kertoo rehtori Hannu Haataja.
Monipuolinen ja muunneltava tilaratkaisu palvelee erilaisia tilanteita, joita
tulevat opetussuunnitelmat tuovat tullessaan, sanoo Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelujen tekninen yhdyshenkilö Mika Korhonen.
”Varsinainen oppimisympäristö on oppijan päässä kahden korvan välissä. Oppimiselle luodaan edellytykset antamalla tilojen puolesta työrauha.”
Ulla Passojan mukaan opetustilojen ratkaisumallit perustuvat tilojen erilaisuuteen. Kiiminkipuistossa avoimempien oppimisympäristöjen rinnalla on perinteisiä opetustiloja, hiljaiseen työskentelyyn sopivia pienempiä ryhmätyötiloja sekä erityisopetustiloja palvelemaan erilaisia oppimistapoja.
”Teknisen työn tilan osalta olen iloinen, että me käyttäjät saimme kertoa toiveemme jo järjestelmäsuunnittelutasolla. Pajamainen kokonaisuus on niin onnistunut, että jos vieraat haluavat nähdä Oulussa teknisen työn tilat, tuon heidät Kiiminkipuistoon”, päättää Mika Korhonen.
