Kempeleen terveyskeskuksessa yhdistyy uusi ja vanha
Kempeleen terveyskeskuksen laajennuksen ja peruskorjauksen vihkiäisiä vietettiin kesäkuun alussa aurinkoisissa tunnelmissa.
Kempeleen terveyskeskus Kirkkotiellä on valmistunut 1980-luvun lopulla. Rakennus palveli käyttäjiään pitkään ilman suurempia korjauksia, kunnes vuonna 2015 alkoi sen peruskorjaus- ja laajennustyö. Perusteellinen remontti valmistui niin, että kaikki uusitut ja uudet tilat olivat käytössä vuoden 2018 alussa.
Suunnittelussa käytettiin apuna Uki Arkkitehtien kehittämää VALO- menetelmää ja 3D-virtuaalitilaa (Cave), jossa suunnitelmaa esiteltiin ja käyttäjän tarpeita ja toiveita testattiin. Suunnitelmat toteutettiin tarkasti YTV:n tietomalliperiaatteiden mukaisesti koko suunnitteluketjun osalta. Tehty tietomalli jäi tilaajan käyttöön, joka hyödyntää mallia rakennuksien tulevissa korjaus- ja huoltotöissä.
Terveyskeskuksen peruskorjauksen ja lisärakennuksen arkkitehtisuunnittelusta päävastuussa oli UKI Arkkitehdeissä työskentelevä arkkitehti SAFA Tuomo Karvanen. Hänen mukaansa kysymyksessä oli uraauurtava ja samalla myös haastava hanke.
Hanke toteutettiin niin sanotulla allianssimallilla – yhtenä ensimmäisistä Pohjois-Suomessa. Samalla se oli koko Suomessa ensimmäinen allianssihanke, jossa Kuntarahoitus Oyj oli mukana.
”Allianssimalli toimi tässä erittäin hyvin. Olen varma, että sen avulla tilaaja säästi niin kustannuksia kuin aikaa”, arvioi Tuomo Karvanen.
Erityisiä haasteita tuotti se, että terveyskeskus toimi rakennuksessa täydellä teholla korjaus- ja rakennustöiden ajan. Tämä vaati suunnittelijoilta ja rakentajilta töiden tarkkaa vaiheistamista ja terveyskeskukselta puolestaan toimintojen siirtelyä. Käytännössä ensimmäiseksi pystytettiin lisärakennus ja sen jälkeen tehtiin peruskorjaus kahdessa vaiheessa.
Juhlallisia avajaisia vietettiin kesäkuussa.
Arkkitehtisuunnittelussa pohdittavaa toi Karvasen mukaan myös se, että terveyskeskus ei ole rakennuksena kovin suuri, mutta sen sisällä on runsaasti erilaisia toimintoja. Saman katon alla ovat muun muassa lääkärien vastaanotto, terveyskeskussairaala, laboratorio, röntgen, hammashoitola, neuvola, kuntoutus ja mielenterveyspalvelut.
Peruskorjattavan vanhan rakennuksen ja uuden laajennusosan sovittaminen arkkitehtonisesti yhteen oli oman mietintänsä paikka.
”Periaatteessa tarjolla oli kaksi ratkaisua: tehdä laajennusosasta vanhalle rakennukselle alisteinen tai suunnitella siitä vanhan vastinpari. Keskustelimme tästä paljon ja päädyimme jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Laajennuksesta tehtiin omanlaisensa rakennus”, kertoo Karvanen.
Peruskorjatun rakennuksen punatiilinen ulkoarkkitehtuuri on uskollinen 1980-luvun alkuperäissuunnitelmille. Vanhaan osaan kaksikerroksisella yhdyskäytävällä liittyvä uudisrakennus poikkeaa vanhasta sekä muotonsa että julkisivuvärityksensä puolesta. Osat on haluttu erottaa selvästi toisistaan. Ulkoarkkitehtuurissa on kuitenkin riittävän paljon samaa muotokieltä ja samoja materiaaleja, jotta kokonaisuus on hallittu ja tasapainoinen.
”Tavoitteemme oli saada aikaan rakennuskokonaisuus, joka on toiminnallisesti hyvä ja istuu ulkonäöllisesti ympäristöönsä”, kiteyttää Tuomo Karvanen.