Pohjankartano uudistuu UKIn ohjauksessa

Pohjankartanon C osan luokkatila

Pohjankartanon koulun uudistaminen ja korjausrakentaminen on työllistänyt arkkitehti Pauli Koivistoa jo vuodesta 2003. Alkuvuosina tiloja remontoitiin kevyesti pala kerrallaan.

”Nyt ohjelma-allianssin myötä uudistuksia on suunniteltu ja toteutettu isommalla kädellä vuodesta 2015. Homma etenee laadukkaasti ja hyvässä hengessä tuttujen kumppanien pitkäaikaisella yhteistyöllä”, sanoo kohteen pääsuunnittelijana toimiva Pauli.

Monivuotisessa projektissa on käännytty loppusuoralle, ja viimeisimmän osavaiheen eli C-siiven ykkösvaihe on valmistunut, vastaanottotarkistettu ja otettu käyttöön. Takana on isoja purkutöitä, joiden jäljiltä vanhasta muistuttivat vain kantavat rakenteet ja vesikatto.

”Iso hiekkakuoppa ulkoseinien sisällä: siitä lähdettiin”, kuvailee kohteen vastaava arkkitehti Jaana Tiikkaja. Myös suunnitteluassistentti Minna Manninen on koko allianssin ajan ollut tärkeä osa työryhmää.

Yllätykset haastavat suunnittelijaa korjausrakentamisessa

Pauli Koivisto on pitkän UKI-uransa aikana tehnyt paljon korjausrakentamista ja keskittynyt peruskorjauksiin. Uudisrakentamisessa hänen suunnittelujälkensä näkyy UKI Arkkitehtien sairaalakohteissa.

”Yllätykset tuovat haastetta korjausrakentamiseen. Allianssimalli mahdollistaa nopean reagoinnin ja jatkuvan suunnittelun. Ennustamattomiin asioihin voidaan tarttua hetkessä, ja suunnittelu seuraa työmaan mukana. Ratkomme ongelmat viikkopalavereissa yhdessä urakoitsijoiden ja käyttäjien kanssa”, hän sanoo.

Uuden koulurakennuksen suunnittelusta Pohjankartanon kaltainen kohde eroaa siten, että valmiina olevat ulkoseinät ja katto muodostavat rajat ja raamit. Niiden sisällä tehdään ja toimitaan opetussuunnitelman vaatimukset huomioiden.

”Eräänlaista palapelileikkiä. Museovirastokin on mukana Pohjankartanossa. Vaikka rakennusta ei ole suojeltu, se on arvokohde ja monille oululaisille tärkeä rakennus”, kertoo Jaana.

Arkkitehti Kari Virran suunnittelema Pohjankartano valmistui Karjasillalle keskeiselle paikalle Oulua vuonna 1967. Kyseessä on oululaisittain sangen tunnettu rakennus, johon kaupunkilaisilla on tiivis suhde paitsi koulujen, myös konserttien ja muun iltakäytön sekä kirjaston ansiosta. Arkkitehtikilpailun voittanut Kari Virran ehdotus ”Symbioosi” on hyvin pitkälle myöhemmin toteutetun koulurakennuksen kaltainen.

”Tiloissa on normaaliin kouluun verrattuna useampia toimijoita, ja talo sykkii aktiivisesti aamusta iltaan. Kaikki viisi eri toimijaa keskittyy jollain lailla musiikkiin, ja tilaaja kutsuukin Pohjankartanoa musiikkikampukseksi. On hauskaa kokea iltaisin talon kova kuhina – aina on ääntä ja paljon musiikkia. Yöllä ei sentään kukaan opiskele”, sanoo Jaana hymyillen.

Koulusuunnittelu on UKIn vahvaa erikoisosaamista

Jaana Tiikkaja on koulusuunnittelun kokenut erikoisosaaja, joka on vastaavana arkkitehtina ollut suunnittelemassa ja voittamassa UKI Arkkitehdeille useita kouluhankkeita, joista viimeisimpiä esimerkkejä ovat Chydeniuksen koulu Kokkolassa sekä Kiimingin Jokirannan koulu.

Tilaajan ja loppukäyttäjien kuuleminen ovat keskiössä UKI Arkkitehtien voittavassa koulusuunnittelussa.

”Käyttäjät asettavat lähtökohdat koulutilojen suunnittelulle, jota teemme asiakkaan tarpeisiin opiskelijat, henkilökunta ja muut käyttäjät huomioiden. Tämä on huomattu: olemme pärjänneet erinomaisesti KVR-kilpailutuksissa ja onnistumiset ovat tehneet meistä kouluprojektien halutun kumppanin”, Pauli ja Jaana taustoittavat.

Pohjankartanon C siiven musiikkiluokka

Pohjankartanon käyttäjät, päivisin yläkoululaiset ja lukiolaiset, iltasin aikuiset, tuovat Jaanan mukaan omat lähtökohdat suunnitteluun.

Muskariluokassa käyttäjinä voi olla vauvoja. Toisessa ääripäässä on flyygelillä varustettu oopperaluokka. Siellä muuten lauletaan ja lujaa! Äänieristys ja akustiikan suunnittelun huomioiminen tuo työhön lisää vaativuutta.

Jaana Tiikkaja, UKI Arkkitehdit

Talon lukuisat musiikinopetuksen luokat ja musiikin erikoistilat ovat lopulta vain pieni osa jännittävää ja mielenkiintoista kokonaisuutta.

”Kaikki toimijat pitää huomioida. Kokonaisuuteen kuuluvat yläkoulun normaalit opetustilat ja erikoistilat kuten esimerkiksi fysiikan, kemian, biologian sekä kotitalouden ja käsityön opetustilat”, Jaana jatkaa.

Pohjankartanon viimeinen vaihe eli juhlasalin suunnittelu on käynnissä, ja sisäpuolen korjausrakentaminen kokonaisuudessaan valmistuu 2022. Arvokas sali ei kohtaa suuria mullistuksia, vaan työ tehdään tilojen alkuperäistä ilmettä kunnioittaen. Samalla periaatteella uudistettiin kokonaisuuteen kuuluva Karjasillan kirjasto ennen nyt valmistunutta C-siipeä.

”Rakennuttajan projektipäällikkö Raimo Vittaniemi Oulun Tilapalvelut -liikelaitoksesta arvostaa alkuperäisyyttä ja arkkitehdin näkemystä. Näin valveutuneen tilaajan kanssa on hienoa tehdä yhteistyötä. Juhlasali on viimeinen kruunu kokonaisuudelle, tarunhohtoinen paikka, jossa on konsertoinut vuosikymmenien aikana legendaarisia bändejä”, Pauli Koivisto sanoo.

Reippaita värejä yläkouluun, hillitympää hallintoon

Pohjankartanon sisäpuolen materiaalit ja väritys hakevat inspiraatiota koulun syntyvuosilta 1960- ja 70-luvulta. Lopputuloksena on yläkoululaiseen mielenlaatuun reipasta ja rohkeaa, hallintotiloissa aikuiseen makuun hieman hillitympää, määrittelee Jaana.

Pohjankartanon C siiven soitonharjoitustila

”Jatkoin toisen arkkitehdin aloittamaa työtä pohja-layoutin ja vahvan väriajattelun pohjalta. Voimakkaat perusvärit punainen, oranssi ja keltainen muistuttavat 60-luvusta. Sävyt rakentavat kokonaisuuden, joka toistuu nyt valmistuneen C-siiven lisäksi kaikkialla”, hän sanoo.

Jaanan ja Paulin lisäksi koko UKIn suunnittelutiimi on miettinyt Pohjankartanon kirjavaa käyttäjäkuntaa monikäyttöisyyden kannalta: erilaiset käyttäjäryhmät tarvitsevat moneen toimintaan helposti muuntuvat ja toiminnalliset tilat. Lähtökohtana on tietysti turvallisuus, terveellisyys, kestävyys ja kauneus.

”Esimerkiksi B-siivessä on soppeja, jotka toimivat opetuksessa ja jotka nuoret ovat ottaneet muutenkin omakseen oleiluun ja porukassa viihtymiseen. Siiven uusia yhdisteltäviä tiloja voidaan pitää luokkina kuten aikaisemminkin. Seinät voidaan myös vetää auki – niin saadaan suuri ja toimiva tila, joka vastaa etenkin iltakäyttäjien tarpeisiin”, Pauli ja Jaana kertovat.

Hallintotilojen käyttäjien teemaksi valitsema luonto näkyy väreissä ja kuoseissa.

”Korjausrakentamisessa ei vain laiteta tekniikkaa kuntoon vaan muuttuneet toiminnalliset vaatimukset pitää huomioida. Tehdyt muutokset ovat isoja mutta eivät peruuttamattomia – myös tulevaisuudessa muutokset onnistuvat Pohjankartanossa”, Pauli päättää.

Pohjankartanon ohjelma-allianssi

Pohjankartanon C siiven vaaleaa käytäväilmettä
Pohjankartanon C siiven betonitekstuuria