Vaativan korjausrakentamisen suunnittelu on UKIn vahvaa osaamista ja mielenkiintoista työtä, jossa monet yllätykset haastavat suunnittelijaa

UKI Arkkitehdeilla ja sen tekijöillä on laaja kokemus vaativista ja erittäin vaativista peruskorjauskohteista usean vuosikymmenen ajalta. Äskettäin korjausrakentamisen osaaminen syveni entisestään, kun Laatio-tiimi toi mukanaan esimerkiksi monipuolisen restaurointikokemuksen. ”Yleensä rakennusten korjaaminen edistää kestävää kehitystä”, sanovat UKIn kokeneet korjausrakentamisen suunnittelijat.

”Korjausrakentamissuunnittelu edellyttää aitoa kiinnostusta tyylihistoriaan, vanhoihin rakennustapoihin ja materiaaleihin, mikä tekee siitä tavattoman mielenkiintoisen osan arkkitehdin työtä”, luonnehtii arkkitehti Weikko Kotila.

”Samalla tarvitaan tietoa myös uusista tekniikoista ja rakennustavoista sekä siitä, millainen on ollut rakennuksen käyttö- ja huoltohistoria. Uudet rakentamismääräykset ja ohjeet esimerkiksi hiilijalanjäljestä pyrkivät muokkaamaan rakennusta ja sen tekniikkaa, mikä haastaa korjausrakentamisen suunnittelijaa”, täydentää työn vaatimuksia arkkitehti Nina Hokka.

Uudiskohteiden suunnitteluun verrattuna korjausrakentaminen tarjoaa suunnittelijoille aina yllätyksiä, sanovat arkkitehdit Marjaana Harjapää ja Pauli Koivisto. Huomattava osa suunnittelijan työstä on neuvottelua eri viranomaisten, työmaaorganisaation ja käyttäjän kanssa. Työmaakäyntejä tehdään enemmän kuin uudiskohteessa, ja yllätykset seuraavat toisiaan. Vanhaa purettaessa esiin tulee väistämättä asioita, joiden ennakointi on vaikeaa.

Suunnittelijalta tarvitaan joustavaa asennetta ja vahvaa tahtoa, kun työmaan aikaisiin yllätyksiin pitää reagoida nopeasti suunnittelupöydällä.

”Mieleen muistuu ison asiakkaan rakennuttajainsinöörin positiivinen palaute UKIn tiimille siitä, että ryhdymme oitis töihin emmekä siirrä asioita eteenpäin erilaisilla verukkeilla. Tarvitaan joustavuutta ja tilanteen mukaan tekemistä”, kertoo Koivisto.

”Hyvä suhde asiakkaaseen syntyy avoimella keskustelulla ja tilaajaa kuuntelemalla. Se on meidän tapamme tehdä tätä asiakaspalvelutyötä, ei vain korjausrakentamisessa vaan kaikessa tekemisessä. Koko suunnittelutiimin on puhallettava yhteen hiileen, ja kaikilla oltava sama päämäärä”, kiteyttää Hokka.

Restaurointi on UKIn uutta osaamista

UKI Arkkitehdeillä on usean vuosikymmenen ja sadan ammattilaisen kokemus ja osaaminen vaativista peruskorjauskohteista, oppimisympäristöistä ja liike- ja toimitilarakennuksista. Laatio-tiimin mukana UKI sai lisää erityisosaamista laajojen ja vaativien korjauskohteiden hoitamiseen, erilaisten korjaus- ja historiaselvitysten tekemiseen sekä restaurointikokemusta.

Referensseinä kaikki tämä tarkoittaa vakuuttavaa listaa merkittävistä kohteista.

”Paraikaa on meneillään Oulun kaupungintalon erittäin laaja peruskorjaus ja sisäilmaongelmien syiden poisto. Työn alla on myös vastaavaan teemaan liittyvä erään kohteen korjattavuusselvitys, joka on aivan uusi työkalu arvioitaessa rakennuksen korjauskelpoisuutta monesta näkökulmasta muun muassa kaavoitusvaiheessa”, sanoo Weikko Kotila.

Muita tunnettuja näyttöjä suunnitteluosaamisesta ovat muun muassa Helsingin Stockmannin tavaratalon erittäin laaja ja vaativa korjaus- ja laajennustyö, jossa sekä korjattiin että rakennettiin uutta samanaikaisesti koko ajan toiminnassa olevassa tavaratalossa. Oulussa paraatipaikalla torin kupeessa sijaitseva Uusi Seurahuone restauroitiin osiltaan vastaamaan alkuperäistä loistoa.

Oulun tuomiokirkkoon voitiin laajan restauroinnin lisäksi toteuttaa täysin uusi sisäarkkitehtuurin kerrostuma. Tuoreista töistä hyvä esimerkki on PSOASin opiskelija-asuntola Linnamaalla, joka toteutettiin Arkkitehtitoimisto Laation 30 vuotta sitten suunnittelemaan toimistotaloon.

Pauli Koivistoa on jo useamman vuoden työllistänyt Pohjankartanon koulun perusteellinen peruskorjaus ja muutostyö. Siinä perinteikkään rakennuksen tiloja kehitetään vastaamaan uuden opetussuunnitelman ja tämän päivän vaatimuksiin – samalla vanhaa kunnioittaen.

Nina Hokan työpöydällä on parhaillaan vaativa peruskorjauskohde Ainolan päiväkoti. Siinä suunnittelijaa motivoi tavoite toteuttaa sisäilmaltaan terve rakennus, joka on hyvä ja terveellinen paikka niin lapsille kuin työntekijöille. Marjaana Harjapään ajankohtainen työ on HUS Jorvin sairaalan K-leikkausosaston peruskorjaus.

Suunnittelija täyttää tilaajan tavoitteet ja rakentamisen vaatimukset

Marjaana Harjapää huomauttaa, että korjausrakentaminen on nimenomaan arkkitehtivetoista suunnittelua, jossa suunnittelijan tulee varmistaa, että tilaajan tavoitteet ja rakentamisen uusimmat määräykset täyttyvät. Kun lähtökohtana on olemassa oleva rakennus, suunnitteluun ja rakentamiseen liittyy iso joukko ihmisiä toiveineen.

”Kaikki kohteet ovat tärkeitä ja erilaisuudessaan mielenkiintoisia. Esimerkiksi linjasaneerauksessa on asukkaille erittäin suuri merkitys sillä, että asiat tehdään hyvin”, hän sanoo.

Weikko Kotila nimeää suosikkikohteekseen moniongelmaisen, poikkeuksellisen vaativan arvorakennuksen. Nina Hokkaa miellyttää suunnittelijana erityisesti ”ryskäkohde”, jossa saa vapaasti muokata sisätiloja. Käyttötarkoituksen muutokset ovat hänelle hauskaa tekemistä, jossa toiminnallisuuden suunnittelu viehättää.

Pauli Koivisto on pitänyt itseään peruskorjaajana, mutta viime aikoina hän on päätynyt mukaan myös isoihin julkisiin uudisrakennuskohteisiin. Peruskorjauksissa kokenutta suunnittelijaa kiehtoo niihin liittyvät raamit ja reunaehdot, jotka samaan aikaan rajoittavat ja toisaalta tuovat mielenkiintoisen haasteen suunnittelutyöhön. Vanhojen tilojen muokkaaminen uusiksi, toiminnallisuuden parantaminen ja uusien toimintojen tuominen tiloihin on Paulille mielenkiintoisinta työtä.

Korjausrakentamisen osuus on nykyisellään noin puolet kaikesta rakentamisesta, laskevat Nina Hokka ja Weikko Kotila.

”Määrä on kolminkertaistunut 40 vuodessa, ja osuus kasvaa koko ajan.”