Miksi lähdimme itse kehittämään hiilijalanjälkilaskennan palvelua?
Vähähiilisyys ja vastuullisuus eivät ole meille erillisiä teemoja, vaan ne ovat osa yrityksemme strategiaa ja suunnittelutyötä. Aloitimme ympäristötyön määrätietoisen kehittämisen vuonna 2022, kun tunnistimme vastuullisuuden nousevan yhä tärkeämmäksi osaksi sekä rakennusalan kehitystä että asiakkaidemme tavoitteita.
Ajatus oman hiilijalanjälkilaskennan palvelun kehittämisestä syntyi alun perin tarpeesta valmistautua rakentamislain uudistukseen ja sen mukanaan tuomiin uusiin vaatimuksiin. Hyvin nopeasti kävi kuitenkin selväksi, ettei kyse ollut pelkästään uudesta lupaliitteestä tai viranomaisvelvoitteesta. Rakennusala on siirtymässä kohti vähähiilisempää rakentamista, ja halusimme olla mukana tässä muutoksessa aktiivisesti, emme vain reagoida siihen.
Perinteisesti arkkitehtitoimistoissa ympäristö- ja hiilijalanjälkilaskenta on usein erikoisasiantuntijoiden vastuulla. Meille oli kuitenkin tärkeää rakentaa omaa osaamista myös tällä alueella. Tavoitteena oli, ettei vähähiilisyys jäisi erilliseksi lisäpalveluksi, vaan siitä tulisi luonteva osa jokapäiväistä suunnittelutyötämme.
Valmistautuminen alkoi hyvissä ajoin
Hiilijalanjälkilaskennan osaamista ei rakenneta hetkessä. Siksi lähdimme liikkeelle ajoissa.
Käytännössä tämä tarkoitti henkilöstön kouluttamista, ohjelmistojen vertailua, laskentamenetelmien opiskelua sekä ensimmäisten pilottihankkeiden toteuttamista. Yksi merkittävimmistä piloteistamme oli vuonna 2024 luonnosvaiheessa ollut julkinen rakennushanke, joka valmistuu vuoden 2025 lopulla. Hankkeella ei ollut vielä velvoitetta ilmastoselvityksen laatimiseen, mutta halusimme hyödyntää sitä oppimisympäristönä ja testata käytännössä laskentaprosessin toimivuutta.
Asiakkaat mukana kehityksessä
Olemme olleet erityisen iloisia siitä, että myös asiakkaamme ovat halunneet lähteä mukaan hiilijalanjälkilaskentaan jo ennen sen pakollisuutta.
Tämä kertoo siitä, että vastuullisuus nähdään aidosti tärkeänä osana rakentamisen laatua ja tulevaisuutta. Alan kehitys ei synny pelkästään sääntelyn kautta, vaan myös tilaajien halusta kokeilla uusia toimintatapoja ja kehittää hankkeita ennakoivasti.
Yhteistyössä asiakkaiden kanssa olemme päässeet tutkimaan, miten hiilijalanjälkilaskenta voi aidosti tukea päätöksentekoa ja auttaa tunnistamaan hankkeiden merkittävimmät päästövaikutukset jo suunnittelun alkuvaiheessa.
Mitä opimme pilottihankkeista?
Pilottihankkeissa tavoitteena ei ollut ainoastaan tuottaa laskelmia, vaan ennen kaikkea ymmärtää itse prosessia.
Julkisessa rakennushankkeessa tarkastelimme eri runkovaihtoehtoja, vertailimme niiden hiilijalanjälkiä, laadimme ensimmäiset laskelmat luonnosvaiheessa ja myöhemmin toteutuneen rakennuksen mukaisen laskennan. Tulokset eivät olleet keskenään täysin vertailukelpoisia, sillä ympäristöministeriön vähähiilisyyden arviointimenetelmä ehti muuttua hankkeen aikana.
Koska toimistorakennuksille ei vuonna 2024 ollut vielä määritelty virallisia hiiliraja-arvoja, tavoitteena ei ollut niiden saavuttaminen vaan oppiminen. Halusimme selvittää, mistä rakennuksen suurimmat päästöt syntyvät ja kuinka eri suunnitteluratkaisut vaikuttavat kokonaisuuteen.
Ennakkoon oletimme betonirungon olevan merkittävin haaste hiilijalanjäljen näkökulmasta. Laskennan aikana havaitsimme kuitenkin, että kokonaisuuteen vaikuttavat monet muutkin ratkaisut enemmän kuin aluksi ajattelimme.
Lopputuloksena rakennuksen hiilijalanjälki alitti myöhemmin asetetut raja-arvot selvästi. Tämä herätti paljon keskustelua, sillä julkisessa keskustelussa vähähiilisyys yhdistetään usein voimakkaasti yksittäisiin materiaalivalintoihin.
Kokemuksemme perusteella rakennuksen elinkaaripäästöjä ei ratkaise yksi materiaali tai yksittäinen tekninen ratkaisu. Ratkaisevaa on kokonaisuus: kuinka viisaasti rakennus suunnitellaan, miten sitä käytetään ja kuinka hyvin sen pitkäikäisyydestä huolehditaan.
Hiilijalanjälkilaskenta ohjaa suunnittelua
Pilottihankkeista jäi käteen useita tärkeitä oppeja.
Ensinnäkin hiilijalanjälkilaskenta kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Suurimmat vaikutusmahdollisuudet ovat luonnosvaiheessa, jolloin rakennuksen koko, massoittelu, tilaratkaisut ja rakennejärjestelmät ovat vielä aidosti ohjattavissa.
Toiseksi laskenta on jatkuvaa tarkentamista. Suunnittelun alkuvaiheessa lähtötietoihin liittyy aina epävarmuutta, mutta laskennan tarkkuus paranee hankkeen edetessä.
Ehkä tärkein havainto oli kuitenkin se, että parhaimmillaan hiilijalanjälkilaskenta alkaa aidosti ohjata suunnittelua. Se ei ole pelkkä raportointityökalu, vaan väline parempien päätösten tekemiseen.
Raja-arvot ja alan siirtymävaihe
On selvää, että nykyiset hiiliraja-arvot ovat vielä suhteellisen korkealla tasolla. Samalla on hyvä, että vaatimukset kiristyvät vaiheittain tulevina vuosina.
Näemme nykytilanteen ennen kaikkea koko rakennusalan siirtymävaiheena. Rakennuttajat, suunnittelijat, urakoitsijat ja viranomaiset opettelevat uusia toimintatapoja samaan aikaan.
Suunnittelijan näkökulmasta kyse on ennen kaikkea oppimisesta:
- ymmärretään, mistä rakennuksen päästöt syntyvät
- opitaan vertailemaan vaihtoehtoja
- kehitetään laskentamenetelmiä ja työkaluja
- hyödynnetään elinkaariajattelua osana suunnitteluprosessia
Tällä hetkellä tärkeintä ei ole täydellinen optimointi, vaan se, että elinkaariajattelusta tulee luonnollinen osa rakennussuunnittelua. Kun sääntely tulevaisuudessa kiristyy, alan toimijoilla on jo riittävä osaamispohja löytää seuraavat merkittävät päästövähennykset.
Miksi arkkitehti hiilijalanjälkilaskijana?
Hiilijalanjälkilaskenta ei ole yhden asiantuntijan tehtävä. Siihen osallistuvat käytännössä kaikki suunnittelualat sekä rakennuttaja.
Silti arkkitehdillä on erityinen rooli hiilijalanjäljen hallinnassa.
Arkkitehti tekee hankkeen alkuvaiheessa ratkaisuja, jotka vaikuttavat merkittävästi rakennuksen elinkaaripäästöihin. Näitä ovat esimerkiksi rakennuksen koko, tilatehokkuus, massoittelu, muoto, materiaaliratkaisujen lähtökohdat sekä monet muut suunnitteluperiaatteet.
Pääsuunnittelijan roolissa arkkitehdillä on myös suora yhteys rakennuttajaan, käyttäjiin ja muihin suunnittelijoihin. Tämä mahdollistaa vähähiilisyystavoitteiden huomioimisen koko suunnitteluprosessin ajan.
Kokemuksemme myötä ymmärrämme yhä paremmin, mistä rakennusten elinkaaripäästöt syntyvät ja millä ratkaisuilla on aidosti suurin vaikutus. Huomio kannattaa kohdistaa erityisesti rakennuksen suuriin linjoihin: tila- ja materiaalitehokkuuteen, pitkäikäisyyteen, muuntojoustavuuteen sekä materiaalien ja rakennusosien uudelleenkäyttömahdollisuuksiin.
Myös yksittäisillä materiaalivalinnoilla on merkitystä, ja markkinoille tulee jatkuvasti uusia vähäpäästöisempiä vaihtoehtoja. Samalla on kuitenkin huomioitava hankkeiden taloudellinen realismi. Kaikkia ratkaisuja ei voida valita pelkästään ympäristönäkökulmasta, jos kustannukset kasvavat kohtuuttomasti.
Siksi tärkeintä on tunnistaa ne ratkaisut, joilla saavutetaan mahdollisimman suuri vaikutus rakennuksen elinkaaripäästöihin.
Hiilijalanjälkilaskenta on parempaa suunnittelua
Oman kokemuksemme perusteella hiilijalanjälkilaskenta on paljon enemmän kuin viranomaisvaatimus tai raportti hankkeen lopussa.
Parhaimmillaan se on suunnittelun työkalu, joka auttaa tekemään parempia päätöksiä jo hankkeen alkuvaiheessa. Kun ymmärrämme ratkaisujen vaikutukset koko rakennuksen elinkaaren aikana, voimme suunnitella rakennuksia, jotka ovat sekä toimivia, pitkäikäisiä että ympäristön kannalta kestävämpiä.
Lopulta kyse ei ole pelkästään päästöjen laskemisesta, vaan paremmasta suunnittelusta.