Kumppanuuskorttelin asunnot vietiin käsistä asuntomessuilla
Suuri yleisö tuntee asuntomessut etenkin omakotitaloista, mutta messujen projektipäällikkö Mirka Härkönen näkee UKI Arkkitehtien suunnittelemassa kumppanuuskorttelissa todella suuren potentiaalin olla erittäin houkutteleva osa messukokonaisuutta.
”Kumppanuuskortteli tarjoaa syvällisesti ja kiinnostavasti nähtävää. Uskon, että se on messuvieraille huomattavasti kiinnostavampi kohde kuin äkkiseltään arvaisi”, hän sanoo.
”Kattoterassit huikeine järvinäkymineen ja yhteistilat ylimmissä kerroksissa. Yhteinen piha on hienosti toteutettu, ja kaikissa taloissa on taideteos. Ilmastoystävällisyyteenkin on panostettu: rakennuksissa on esimerkiksi viherkatot ja pyörille löytyy turvallisia säilytystiloja”, hän listaa etukäteen kiinnostusta herättäneitä yksityiskohtia.
Kumppanuuskortteli on kolmen kerrostalon kokonaisuus, joka on noussut Lohjan asuntomessualueen keskeiselle paikalle. Hoivatilat toteutti sinne tilat päiväkodille ja ikääntyneiden asumiselle. TA-Asumisoikeus Oy:n 6-kerroksiseen kerrostaloon sijoittuu 34 modernia ja energiatehokasta asumisoikeusasuntoa. Lohjan Vuokra-asunnot tarjoaa 36 uutta vuokrakotia.
Asumisoikeusasunnot täyteen ennätysajassa
Kun TA tarttui Lohjan kaupungin tarjoamaan tilaisuuteen tulla mukaan asuntomessuille, kysyntä mietitytti, mutta tontin hyvä sijainti lähellä keskustaa rohkaisi mukaan projektiin.
”Lopulta asunnot löysivät asukkaat ennätysajassa ja kiinnostuneita jäi jonoonkin”, sanoo TA-Asumisoikeus Oy:n markkinoinnin asiantuntija Anu Vähäkallio.
Arkkitehdit Sasu Alasentie ja Roni Koski-Tuuri saavat Vähäkalliolta vilpittömän kiitoksen erinomaisesta yhteistyöstä. Talon kaunis tiilipinta yhdistettynä puupanelointiin parvekkeiden seinissä ja sisäänkäynneissä muodostaa hienon kokonaisuuden, hän kiittää.
ARA-kohteen raamit budjetille olivat tiukat, mutta budjetissa pysyttiin ja lopputuloksena uusia asukkaita odottavat todella toimivat asunnot sekä arjen luksus kattoterasseineen ja viljelylaatikoineen.
”Kun me ehdotimme jotakin, Sasu ja Roni joko hyväksyivät sen tai perustelivat ammattitaidollaan, miksei niin kannata tehdä, ja tarjosivat uutta ehdotusta. Yksi hyvä ratkaisu suunnittelussa oli yhteissaunaan panostaminen huoneistokohtaisten saunojen sijaan. Saatiin kustannussäästöjä, mutta myös ympäristöhyötyjä ja viihtyisää yhteisöllisyyttä”, Vähäkallio kiittää.
TA:lle oli tärkeää päästä suunnitteluun mukaan jo kaavavaiheessa. Näin he pääsivät vaikuttamaan asuntojen kokoihin sen mukaan, millaisilla uskoivat ja tiesivät kysyntää olevan.
”Meille iso kohderyhmä ovat yli 55-vuotiaat, jotka ovat ehkä myyneet omakotitalonsa. He eivät halua yksiötä, joten pienimmät asunnot suunniteltiin 41 neliöisiksi, ja nekin onnistuttiin saamaan avaran tuntuisiksi. Suurimmat kolmiot ovat 75 neliöisiä, joten asukkaat saavat reilusti tilaa kohtuullisella hinnalla. Talossa on myös isompia, 85-neliöisiä perheasuntoja”, Vähäkallio kertoo.
Kohtuuhintaista mutta korkealaatuista
Lohjan Vuokra-asunnot lähti liikkeelle keskeisenä tavoitteenaan saada kohtuuhintaisia asuntoja kuntalaisille, kertoo toimitusjohtaja Veli Haukka.
”Yhtälö ei ollut aivan helppo, kun asuntomessuilla puolestaan oli ajatuksena korkealaatuisuus. Arkkitehdit kuitenkin onnistuivat ja lopputulos on hyvä”, hän sanoo.
Jos mittarina talon ja suunnittelun onnistumiselle pitää asukkaiden kiinnostusta, lopputulos ei jätä moitteen sijaa. Asunnot on muutamaa vaille vuokrattu, vaikka muuttamaan pääsee vasta messujen jälkeen elokuun puolivälissä.
Haukan mukaan myös kohteen visuaalisuudelle asetetut tavoitteet toteutuivat.
”Talo on toteutettu elementtitekniikalla, mikä joskus näkyy häiritsevästi, mutta ei meillä. Tässäkin mielessä suunnittelijat onnistuivat erittäin hyvin. Olen kolmen talon yhteiseen pihaan ja järvinäkymiin erittäin tyytyväinen. Pisteenä iin päälle näyttäisi siltä, että alueelle on tulossa kaavoituksen mukainen kauppa heti messujen jälkeen.”
UKIn arkkitehtien jäljiltä Lohjan Vuokra-asunnot sai elinkaarellisesti hyvän ja näyttävän talon, jossa on huomioitu ympäristötekijöitä ja energiatehokkuutta, Haukka kiteyttää.
”Ritilät pitkällä sivulla ja etelän puolen ikkunoita varjostamassa päästävät kevätauringon sisään, jolloin lämpö saadaan talteen. Kesällä ne katkaisevat korkealta tulevan auringonpaisteen ja estävät asuntojen kuumentumista.”
Jatkoa Tuusulan voitokkaalle yhteistyölle
Hoivatilat teki UKI Arkkitehtien kanssa voitokkaan kilpailuaineiston Tuusulan asuntomessuille 2020. Kun Lohja kysyi Hoivatiloilta näkemystä koko kerrostalokorttelin ratkaisusta, oli UKI-yhteistyön jatkaminen helppoa. Syntyi konseptikuvaus ”Kohtaamisia”, johon Lohjan messuväki ihastui.
”UKI lähti kaavoitusarkkitehdiksi Lohjan kaupungin tueksi, ja me toimimme hankekehittäjänä. Kun kaavaluonnos oli valmis, mukaan tulivat TA-asunnot ja Lohjan Vuokra-asunnot”, taustoittaa Hoivatilojen hankekehityspäällikkö Olli Haapio.
UKIn tiimistä Hoivatilojen kanssa työskentelivät kaavavaiheessa Sasu Alasentie sekä pääsuunnittelija Mikko Kaira ja projektiarkkitehti Milla Rusanen.
”Jo konseptia luodessa meidän tavoitteemme oli, että UKI suunnittelisi korttelin kaikki kolme rakennusta, jotta iso kuva ja konsepti pysyisivät selkeinä. Ja niinhän siinä onneksi kävikin. Henkilötasolla yhteistyö on sujunut. Haasteitakin on tietysti ollut, mutta siinä se kumppanuus punnitaan, kuinka niistä selvitään.”
Hoivatilojen messuille toteuttama yhteisöllinen palvelukiinteistö on Toiveiden kortteli -konseptin mukainen kokonaisuus, jossa yhdistyvät varhaiskasvatus ja ikäihmisten asuminen sekä hoivapalvelut. Siis hybridirakennus, josta Haapio käyttää kuitenkin mieluummin termiä palvelukortteli.
”Tonttiajattelun sijaan katsotaan kokonaisuutta ja keskustellaan alueen muiden kiinteistöjen kanssa, niin että koko alue on yhtenäinen ja toimii yhdessä. Monisukupolvinen ja monimuotoinen asuinalue, jossa viihdytään, vaikka elämäntilanne muuttuu ”, hän kuvaa suunnittelun ja toteutuksen lopputulosta.
Haapion mukaan visuaalisuus on saanut niin paljon ulkopuolisia kehuja, että on vaikea olla tyytymätön. Lopputulos syntyi UKI Arkkitehtien, Lohjan asuntomessujen laaturyhmän ja Hoivatilojen yhteistyönä.
”Silloin arkkitehti on onnistunut, kun alue saa oman positiivisesti erottuvan identiteetin. Se vaatii hyvää tuuriakin loppupeleissä; arkkitehtien, rakennuttajan, rakennusliikkeen ja käyttäjien onnistumista. Kunhan asukkaat pääsevät muuttamaan ja saamme palautetta sekä heiltä että päiväkodin käyttäjiltä ja ravintolan asiakkailta, niin tiedämme lopullisesti, kuinka olemme onnistuneet.”