Kasvanut sisustustiimi on olennainen osa onnistuneita projekteja
Monipuolista suunnittelua, jossa jokainen projekti on erilainen. Näin kuvailevat omaa työtään UKI Arkkitehtien sisustusarkkitehdit Merja Helander, Satu Hämäläinen, Elina Vähäkylä, Kati Tuomikoski ja Tanja Väyrynen.
”Palvelemme yhden asiakkaan sijaan usein kokonaista käyttäjäryhmää. Suunnittelutyössä vetoa on moneen suuntaan, kun mukana ovat arkkitehdit ja muut suunnittelijat sekä tilaaja ja käyttäjät. Lopputuloksen on oltava kaikkien eri tahojen mielestä se paras mahdollinen”, kertoo UKIn sisustustiimin vetäjä Merja Helander.
Työn moniulotteisuus näkyy myös itse kohteissa: saman katon alla on monenlaisia tiloja, ja kohteen julkisivun ja sisätilojen on toimittava yhteen. Siksi on tärkeää, että sisustuksen asiantuntija on mukana projektissa alusta lähtien.
Helsingissä työskentelevä Satu Hämäläinen kertoo, että työhön vaativuutta ja mielenkiintoa tuo monipuolisuus: sisustusarkkitehti voi toimia projektissa esimerkiksi palvelumuotoilijana.
UKI Arkkitehdit on kasvattanut merkittävästi sisustamisen resurssia ja osaamista. On kaikkien tahojen edun mukaista, kun koko paketti tulee yhdestä paikasta. Tilaaja ja käyttäjät arvostavat eheää lopputulosta, ja UKI saa suunnitteluunsa synergiaetua.
Kun myös sisustus tulee oman talon sisältä, syntyy usein vähemmän tietokatkoksia ja kokonaisuus on vielä enemmän UKI Arkkitehtien ja tilaajan näköinen
Merja Helander, UKI Arkkitehdit
Ei aivan Avotakkaa
Sisustusarkkitehdin tehtävät arkkitehtitoimistossa poikkeavat paljon siitä, miltä työ sisustuslehtien sivuilla vaikuttaa. Esimerkiksi sairaalasuunnittelussa sisustuksen suunnittelija tarvitsee vahvaa ymmärrystä alan erityisvaatimuksista kuten puhdastiloista.
”Sinne emme aina piirrä kiintokalusteita tai määrittele pintamateriaaleja, vaan katsomme, että tilat saadaan toimimaan tuotteilla ja materiaaleilla, jotka sinne soveltuvat. Tuotetoimittajien kanssa tehdään paljon yhteistyötä: esimerkiksi leikkaussaliin pintamateriaalit voi tulla valmiina elementteinä”, kertoo UKIn sisustustiimin uusin jäsen, Helsingin toimistolle vastikään rekrytoitu Elina Vähäkylä.
Sisustussuunnittelun kokonaisuus vaihtelee kohteittain, mutta pääasiallisia tehtäviä ovat toiminnallisen suunnittelun lisäksi irto- ja kiintokalustesuunnittelu, opastesuunnittelu, väri- ja materiaalisuunnittelu sekä puusepän valmistamat erikoiskalusteet kuten erilaiset vastaanottotiskit. Nämä visuaaliset elementit näkyvätkin ensimmäisenä tilan käyttäjille.
”Visuaalisessa ilmeessä tietenkin näkyy myös arkkitehdin kädenjälki, sillä suunnittelua tehdään yhdessä. Myös tilaaja ja käyttäjät sekä esimerkiksi kohteessa työskentelevät siivoojat vaikuttavat valintoihin”, Merja Helander sanoo.
Käytettävyys keskiössä
Yhteiskunnan muutokset vaikuttavat myös sisustusarkkitehdin työhön. Jos äsken murroksessa oli koulumaailma muuttuvien oppimiskäsitysten myötä, nyt myllerryksessä ovat koronan sekoittamat työtavat ja ympäristöt.
”Mitä kaikkea se lopulta käytännön tasolla tarkoittaa – sitä ei vielä tiedetä. Unelmakohteeni voisikin olla tulevaisuuden työympäristö, jossa on otettu muuntuvuus, ketteryys ja koronan kaltaiset yllättävät tilanteet huomioon”, Satu Hämäläinen miettii.
UKI Arkkitehdit haluaa osaltaan edistää vähähiilistä rakentamista ja vaikuttaa siihen, että Suomi saavuttaa ilmastotavoitteensa. Se sopii viime vuonna sisutusarkkitehdiksi valmistuneen Kati Tuomikosken ajatuksiin positiivisella tavalla trendikkäästä unelmakohteesta.
”Se olisi varmastikin nolla- tai plusenergiakohde siten, että sisustuskin olisi joutsenmerkittyä ja suunnittelussa mentäisiin koko ajan kohti kestävää kehitystä.”
Sisustusarkkitehdin arki on yhteistyötä moninaisten tahojen kanssa. Tärkeä yhteistyötaho ovat tietenkin käyttäjät, joiden kanssa projektin aikana ollaan yhteydessä usein ja vuorovaikutteista suunnittelua on runsaasti.
UKI Arkkitehdeille 3D-suunnittelu on enemmän sääntö kuin poikkeus. Kun suunnitellut materiaalit, valaistusolosuhteet ja mittakaavat saadaan näytettyä oikein, tulee tilasta konkreettisempi tilaajan edustajille jo suunnitteluvaiheessa. Konkreettisuus korostuu myös UKIn vuorovaikutteisessa VALO™-menetelmässä.
”Käyttäjälähtöinen VALO™-suunnittelumenetelmä on esimerkiksi sairaalasuunnittelussa paljon käytetty: hahmottaminen on virtuaalitilassa helpompaa kuin vain piirustuksista, sillä joskus toiveet voivat olla utopistisiakin”, Oulun toimistolla työskentelevä Tanja Väyrynen selittää.
”Tämä auttaa eritoten suunnitellessa reittejä ja muuta käytettävyyttä. Mahdollisuus vaikuttaa on monelle tärkeää ja hyvä motivaattori”, Merja Helander komppaa.
UKIlla arvostetaan sisustuksen ammattilaisia
Työpaikkana UKI Arkkitehdit saa sisustustiimiltä kiitosta. Merja Helander kertoo huomanneensa, että UKIlla sisustuksen ammattilaisia arvostetaan paljon.
Satu Hämäläinen mukaan yritykset ymmärtävät hyvin sen, millainen arvo sisustuksella on brändinrakentamisessa. Siksi hyvin suunniteltua sisustusta osataan pitää tärkeänä: visuaalisesti ja käytettävyydeltään onnistunut lopputulos vaatii ammattilaisen työtä.
”Sisustus ja sen arvo yritykselle sekä brändin nostaminen esiin sisustuksen keinoin ovat sellaisia asioita, jossa ammattilaisia mielellään käytetään”, Tanja Väyrynen täydentää.
